Nothing lasts forever

Hei kaikille pitkästä aikaa.

Aikaa on kulunut ja paljon on tapahtunut sitten viime päivityksen. Muutto Wisconsiniin oli juuri käsillä viime kirjoituksessani. Aikani La Crosse kaupungissa lounaisessa-Wisconsissa jäi loppujen lopuksi lyhyemmäksi kuin kuvittella pystyi. Mahdollisuus Coulee Region Chillissä osoittautui tämän kauden osalta vääränlaiseksi ja oli viisaampa päästä seuraan, jossa peliminutteja ja onnistumisiasi saisi pankkiin maksimaalisesti puuttuvan 3 vuoden johdosta. Reilu viikon asuttuani Wisconsinissa voin kuitenkin sanoa olevani kokemusta rikkaampi, jota minulta kukaan ei tule viemään pois. Kuka tietää, jos vaikka löytäisin itseni Wisconsinista joku päivä uudemman kerran.

   Bostoniin palattua pelit ovat jatkuneet normaaliin tapaan ja arki rullannut. Arjesta poikkeavina tapahtumina on vietetty muun muassa Matt:in, Shawn:in sekä host-mammamme Karen syntymäpäiviä. Upeassa Massachusettsin osavaltion pääkaupungissa on paljon uutta ja ihmeellistä. Kokemuksia on tullut haalittua aina helmikuisesta beach päivästä, Christofer Kolumbuksen löytämän uuden mantereen Bostonin tarunhohtoisesta satamasta saakka. Massachusettin osavaltio on kuuluisa toinen toistaan useimmista mahtavista yliopistoista (mm. Harvard), joita muutamia olemaan käyneet paikan päällä katselemassa. Palatakseni kohtaan ”uutta ja ihmeellistä” host-perheemme sai uuden ja ihmeellisen perheen lisäyksen tyttö-koira nimeltä Riley.

   Helmikuun 12 päivä istun lentokentällä odottaen matkaa Suomeen viikoksi ylioppilaskirjoitusten johdosta. Oli mukava palata kotiin ja nähdä perhettä. Viikko oli itsessään oli äärimmäisen kiireinen ja täynnä suoritettavia tehtäviä. Huolimatta ohjelman paljoudesta myös hauskaakin oli muun muassa loppuviikon penkkareiden sekä upean siskoni wanhojen tanssieni merkeissä. Mainittakoon vielä, että ei vuotta ilman ulkojäitä ”Puksun” (Pukinmäen teköjäärata) legendaarisia pihapelejä. Ystävänpäivän aamuluistelut Puksussa aurinkoisena helmikuun päivänä, mikä sen parempaa.

  Palattuani takaisin Amerikkaan oli jäljellä niin sanottu loppurutistus, jotta kausi saataisiin kunnialla pakettiin huolimatta playoff-paikan menettämisestä. Oli aika ottaa kaikki irti Bostonista viimeisen 5 viikon aikana. Kyseiseen viiteen viikkoon mahtui muun muassa sarjan Top Prospect turnaus Detroitissa, Michicanissa, jossa pääsi ottamaan itsestään mittaa sarjan parhaita pelaajia vastaan. Leiri Detroitissa oli antoisa ja soi minulle kokemusten lisäksi uutta kontaktipintaa USA:n kiekkomaailmaan. Ehkä Detroitin pohjalta löytyi myös ensi kauden joukkueeni, kuka tietää. Eilen 6.3 aamuyöstä palasimme kauden viimeiseltä pitkältä vieraspelireissulta Buffalosta, jossa olimme pelaamassa kuuluisten Niagara Fallsien lähettyvillä.

   Aamulla herättyäni kipeänä flunssan kourissa ymmärsin faktan, että viimeinen viikkoni Bostonissa nykyisen kauden aikana on lähtenyt liikkeelle ja sunnuntaina koittaa paluu koti-Suomeen. On hurjaa kuinka aikaa menee eteenpäin niin nopeasti, tuntuu kuin juuri eilen olisin istunut Helsinki-Vantaan lentokentällä miettien ”Mihin mä olen oikein menossa”. Kokemukset jotka minulle on suotu ovat ainutlaatuisia ja ikuisia joiden kanssa saan elää loppuelämäni. Kaiken kokemani jälkeen voin sanoa ylpeänä olevani erittäin tyytyväinen otettuani askeleen tuntemattomaan. Host-perhe ja etenki huonekaverini ”pikkuveljeni” Lappeenrantalainen Kervisen Leevi varmasti pysyvät sydämessäni ikuisesti.

   Suomeen tullessani päällimmäisen ovat mielessä ensi viikolla häämöttävät elämäni viimeiset ylioppilaskirjoitukset, jonka johdosta yksi elämäni tavoitteesta ylioppilaslakki päähän toteutunee kesäkuun 3:na päivänä 2017. Parempi myöhään kun ei milloinkaan. Viimeiset ylioppilaskirjoitukset läpäistyäni ja viikon tauon urheilusta pidettyäni on jälleen aika laittaa haalarit niskaan ja alkaa todenteolla töihin saavuttaakseni unelmani. Yhteistyö personal trainerin kanssa on jo sovittu ja luisteluvalmennustakin on luvassa niin Suomessa kuin USA:ssa. Nyt mennään eikä meinata.

   Mielestäni yhden aikakauden loppu ei automaattisesti tarkoita hyvästejä. Nykypäivän maailmassa matkustaminen on tehty todella helpoksi jolloin liikkuminen paikasta A -> paikkaan B onnistuu vuorokauden sisällä. Mikään ei kuitenkaan ole ikuista ja on aika siirtyä eteenpäin kohti uusia haasteita ja kokemuksia. Iso kiitos kaikille, jotka tukivat matkaani, olivat osa matkaani tai muuten vain tunnistivat piston sydämessään.

Last, but not least, HAPPY women's day 8.3.2017 and HAPPY BIRTHDAY to my cousin Miko 13 and my grandfather Hessu 70!

   

"Great moments are born from great opportunities"


#elämänmatkalla
-Kami-

Pictures: Being tourist at Boston harbor with Leevi

 Pictures: Enjoy high-schools senior day with my friends. On the first pictures me and Isa Hietala.
Prom pictures: Little sister Nenna being beautiful at her prom. On the pictures where's just two (Nenna Kortelainen and Salli Hatvala)

 On the pictures: Leevi and Kami visiting Boston aquarium and couple famous universities example Harvard.

Mama is saying goodbye for a while again.

Picture: Kami and Karen are posing with Karen birthday present which is made in Finland by Anja Meri. 

Peace of art by Anja Meri

Picture: After hard practice it's always nice to notice that your "little brother" have served you a dinner ready.

Leaving back to Boston

Following my little sisters prom with my cousin Miko Kuittinen

Valentines day ice hockey.

Pictures: Beach day at Boston middle of February. In the pictures (Kami, Riley, Mackeys family members)

Leaving to Top Prospect tournament on Michigan, Detroit

Visited at Boston Bruins old gym at Wilmington, Massachusetts.

"Don't worry, be happy!"

Last roadtrip to Buffalo.

Behind the scenes: Coulee Region Chill locker room.

Hey everybody again.

It has been long time since I last time updated  my blog. Moving to Wisconsin was just happening during my last updating. My time at La Crosse, Wisconsin wasn’t as long as I though first. Opportunity at play for Coulee Region Chill wasn’t the right one for me right now and it was more cleaver to get team where I can play a lot and get good feelings of succeeing on the ice, because of being 3 years out of the games. Living about a week in Wisconsin is anyways a new experience to me, which no ones is going to take off from me. Who knows if I found myself at Wisconsin someday again.

   Arriving back to Boston went normally. Games has been going same way and weeks are rolling. Different for usual weeks I would mention Matt’s, Shawn’s and host-mother Karens birthdays. In beautiful capital of Massachusetts state is lot go new and exiting things to see and feel. I’ve got punch of new experiences all to way from beach day on February to Boston’s harbor. State of Massachusetts is famous of many of really famous universities (ex. Harvard). We have been visiting on some of those. Getting back to ”new and exiting” I would like to mention our new family member Riley who’s little girl dog.

   February 12th I sit on airport by getting home for a week caution of my final exams of high-school. It was really nice to see family and get to home even the week was really busy and full of exercises I was forced to do. Despite of busy week there where also fun parts at my schedule example schools senior night party, my gorgeous little sisters prom. Add for this I have to mention no year without outside legendary hockey games at ”Puksu” (Pukinmäki outside hockey rink). There’s nothing better than skating at Puksu on shining day of Valentines day on February.

   After getting back to America there was left as called final pushing to end season with the pride, despite losing the playoff spot. It was time to enjoy of Boston as much as it’s possible for last 5 weeks remaining. For those 5 weeks where included example trip to Detroit, Michican for leagues Top Prospect tournament where I got a chance to play agains the best players of our league. The tournament in Detroit was really givingly and gave me example new experiences and lot of more contact to hockey world of USA. Maybe caution of Detroit I’ll found my new team where I’m going to play next year, who knows. Yesterday 3/6 middle of the night we came from our last roadtrip of season 2016-2017 from Buffalo, where we were playing near Niagara Falls.

   Today early in the morning when I woke up as being sick I understood the fact that this is the last week of Boston during this season and on Sunday is time to get back to home. It’s crazy when time flies so quickly it feels like I sat yesterday on Helsinki airport thinking ”Where am I going”. The experiences what I’ve got are uniques and are gonna live with me forever. After all I’ve got I can be proud of myself after taking step for unknown. My host-family and specially my roommate ”little brother” Leevi Kervinen are gonna live at my heart forever.

   Arriving back to Finland my first target is to manage my final exams of high school and manage one of my lifes targets and finish my high school. It’s gonna happen 6/3/2017, better late than never. After finishing my last exams and resting week after the season is time to begin working for to my dream. I already have a plan to work with personal trainer. Add for this I’m gonna have skating coach at USA and Finland. Now we’re going baby!

   End of one period isn’t automatically going to mean goodbyes. Nowadays world is really easy to travel from place A to place B during 24 hours. Nothing stands forever and it’s time to take step forward for new challenges and experiences. Big thank to everybody who supported my trip, were part of my trip or just felt something in their heart.

Last, but not least, HAPPY women's day 3/8/2017 and HAPPY BIRTHDAY to my cousin Miko 13 and my grandfather Hessu 70!

”Great moments are born from great opportunities”

#elämänmatkalla = #on the way of life

-Kami-